Menetelmä
Havainnointi
Empatia
Havainnoida voi laskemalla, kuuntelemalla, haistelemalla, tarkkailemalla omia tuntemuksia, piirtämällä ja niin edelleen. Havainnoida voi joko jotain tiettyä tilaa tai ajankohtaa, yksittäistä ihmistä tai ihmisjoukkoa. Myös se on havainto, että jossain ei ole ketään.
Uteliaisuus on tärkeä työkalu havainnoinnissa, se auttaa huomaamaan enemmän. Huomaamista voi harjoitella ja siinä voi kehittyä. Omia oletuksia tulee tarkkailla siten, että ne eivät pääse vaikuttamaan havaintoihin. Havainto on vain sellainen, mikä on ihan oikeasti tapahtunut.
Havainnointia voidaan tehdä esimerkiksi puolen tunnin tai tunnin ajan ryhmissä tai pareittain. Välineinä voi käyttää kyniä ja paperia muistiin kirjoittamiseen sekä tablettia tai kännykkää valokuvien tai videoiden ottamista varten.
Havainnointia voidaan myös tehdä siten, että valitsee jonkun tietyn näkökulman tai käyttäjäryhmän, jonka näkökulmasta havainnoidaan. Sellaisia voivat olla esimerkiksi keittäjä tai pienemmät oppilaat. Ennen havainnointia voidaan yhdessä käydä läpi kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia. Mikä toimii? Mikä ei toimi? Miltä näyttää? Miltä tuntuu? Miltä tuoksuu? Miltä kuulostaa? Havainnoinnin jälkeen palataan yhteiseen tilaan ja kerrotaan havainnoista muille ryhmän jäsenille. Ne voidaan kirjata liimalapuille yksi kerrallaan ja koota seinälle. Kun kaikkien havainnot on saatu esille, niitä voidaan jaotella ryhmiin esimerkiksi tilojen, tunteiden, henkilöiden tai muiden seikkojen mukaan.