Muotoilukasvatus on tekemällä oppimista

Muotoilukasvatuksessa on keskeistä kokemuksellisuus, tekemällä oppiminen ja prosessioppiminen. Tavoitteina ovat lapsen persoonan kokonaisvaltainen kasvu ja kehitys sekä kriittiseen, tiedostavaan ja ekologiseen kuluttamiseen liittyvien taitojen oppiminen. Lisäksi päämääränä on, että lapsesta kasvaa ympäristöönsä vaikuttava sekä havainnoiva ja esteettisestä ympäristöstään nauttiva ihminen.

Taitojen harjoittelua

• tiedonhakua ja -analysointia
• kriittistä ajattelua
• uteliaisuutta ja mielikuvitusta
• ongelmanratkaisutaitoja
• empatiaa
• oma-aloitteisuutta
• yritteliäisyyttä
• suullisia ja kirjallisia
• vuorovaikutustaitoja
• muuntautumiskykyä
• yhteistyötaitoja

Muotoilukasvatuksen avulla harjoitellaan ympäristön ja esineiden havainnointia, tutkimista ja arvostamista sekä esinelukutaitoa. Luovan ajattelun kehittäminen, ideointi, ongelmanratkaisu ja taiteellinen ilmaisullisuus ovat keskeisiä muotoilun perustaitoja. Muotoiluprosesseja (suunnittelua ja toteuttamista) harjoitellaan yksin ja ryhmässä. Tärkeä osa prosessia on omien valintojen perusteleminen, muiden kokemusten ja mielipiteiden huomioiminen ja omien tai ryhmän töiden esittely muille. Lisäksi muotoilukasvatuksen tavoitteena on harjoitella esteettistä, ergonomista, ekologista, ekonomista, eettistä ja kulttuurista ajattelua.

Opetuksellisina lähtökohtina voi olla ihmisen suhde esineympäristöönsä ja lapsen oma elämismaailma. Lähestymistapa muotoiluun on kokonaisvaltainen, joten oppiaineiden välinen ja sisäinen integraatio on luontevaa. Opetuksen tarkoituksena ei ole tuottaa tulevaisuuden muotoilijoita. Pikemminkin tarkoituksena on avata moninaista esinemaailmaa ja lapsen omaa suhdetta siihen: saada lapsi oivaltamaan omaan esinemaailmaansa liittyvät merkitykset, kuulemaan muiden kokemuksia ja näkemään itsensä osallisena yhteisten merkitysten maailmassa.

Yksi muotoilukasvatuksen tehtävistä on kiinnittää huomio kuluttamiseen ja etenkin sen vaikutuksiin osana lasten identiteetin kehittymistä. Identiteetin rakentuessa lapsi oppii ajattelun ja toiminnan malleja, käyttäytymissääntöjä ja suhteita. Tämän lisäksi lapsi oppii reflektoimaan omaa toimintaansa.

Muotoilumaailma on opettajalle resurssi, josta ammennetaan aineksia lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehittymiseen.

Muotoilukasvatus ulottuu myös mediakasvatuksen sisältöihin, kun lapsille avataan esinemaailmaan liittyvän markkinoinnin ja mainonnan saloja: ihmisiin pyritään vaikuttamaan luomalla esineisiin erilaisia merkityksiä ja mielikuvia muun muassa merkkien ja brändien avulla. Yhä useampi nuori haluaa kertoa itsestään muille merkkivaatteiden ja -asusteiden kautta, ja tuotteiden haluttavuus kohdistuu merkkiin eikä esimerkiksi sen käyttökelpoisuuteen. Muotoilukasvatuksen avulla voidaan tunnistaa ja tutkia esineiden merkityksiä ja arvoja sekä yhteisön että yksilön kautta, ja näin antaa lapsille välineitä nähdä esineet esineinä sekä luoda omat merkitykset niihin.

Muotoilu

Muotoilu ulottuu kaikille elämänalueillemme. Katsommepa minne vain ympäristössämme, näemme muotoilijoiden kädenjälkiä ympärillämme. Onnistuessaan muotoilu tekee asioista käytettävämpiä, toimivampia ja helpommin lähestyttäviä. Parhaimmillaan se liittää arvot ja mielikuvat lopulliseen, visuaalisesti harkittuun kokonaisuuteen. Muotoilu pyrkii kohti parempaa.

Monialainen muotoilu

Muotoilu ja muotoilukasvatus herättävät monenlaisia mielikuvia. Usein muotoilu liitetään esteettisiin kokemuksiin: tuotteiden ulkomuotoon ja väreihin, arvostettuihin design-klassikoihin tai luksustuotteisiin. Muotoilu on kokonaisvaltaisempaa.

Perinteisesti muotoilu on mukana tuotesuunnittelussa, ja se vaikuttaa muun muassa tuotteiden rakenteeseen, materiaaleihin, valmistukseen ja ulkoasuun. Nykyään muotoilua käytetään yhä monimuolisemmin. Muotoilun uusia käyttökohteita ovat esimerkiksi palveluiden tai toimintatapojen muotoilu sekä järjestelmien kehittäminen. Lisäksi muotoilun menetelmiä hyödynnetään myös yhteiskunnallistan haasteiden ratkaisemisessa.

Muotoilun viisi E-kirjainta

Muotoilu on esteettisyyttä, ergonomisuutta, ekonomisuutta, eettisyyttä ja ekologisuutta. Tähän voisi hyvinkin lisätä kuudennen e-kirjaimen, sillä muotoilu on aina myös empatiaa. Kun suunnitellaan tuotteita tai palveluja erilaisille käyttäjille, on tärkeää tarkastella jo olemassa olevia ratkaisuja sekä niihin liittyviä pulmia ja toimivuuksia nimen omaan käyttäjien näkökulmasta.

Ekologisuus on tänä päivänä yhä tärkeämpi arvo tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa. Kestävä elinkaariajattelu liittyy vahvasti muotoiluun. Sen perusperiaatteena on, että tuotteen aiheuttamat ympäristövaikutukset tulee sisältää valmistusprosessin (suorat vaikutukset) lisäksi kaikki ne ympäristövaikutukset, jotka aiheutuvat tuotteen elinkaaren eri vaiheissa ennen ja jälkeen sen valmistuksen (epäsuorat vaikutukset). Tavoitteena on selvittää tuotteen valmistuksen ja käytön kokonaisvaikutukset eli vaikutukset ”kehdosta hautaan”. Kestävyydellä on ekologisuuden lisäksi taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus.

Päivitetty 1.9.2025