Siirry sisältöön

Hippaaks? – pelisuunnittelua

Luokka-aste: 8 lk
Kruununhaan yläaste, Helsinki
Opettajat Annaleena Huhtaniska ja Sari Siekkinen-Vappula

Oppiaineet: kuvataide, käsityö

Kruunuhaan yläasteella toteutui monialainen oppimiskokonaisuudessa Hippaaks?, jossa nuoret suunnittelivat uusia pelejä ja leikkejä alakoululaisten välituntikäyttöön. Oppimisympäristönä toimi oma koulun lisäksi lähikoulu, pelikauppa, lelukauppa ja netti. Tuotesuunnittelua tehtiin leikkeihin liittyvien tuotteiden, pelialustojen ja niihin liittyvän tarpeiston äärellä. Tavoite oli ennen kaikkea lisätä välituntiviihtyvyyttä.

Oppilaat olivat suurimman osan ajasta innoissaan. He tykkäsivät selvästi tehdä tehtävää, jossa toteutettiin juttuja toisille. Pelit luovutettiin ala-asteelle.

Orientoitumista tehtiin tutustumalla erilaisiin pelityyppeihin pelikaupassa, verkossa ja muistelemalla omia lapsuuden leikkejä ja pelejä. Nopeiden ideointiharjoitusten avulla keksittiin leikkejä annetuista aiheista. Haastattelemalla alakoululaisia selvitettiin, minkälaisia asioita peleiltä toivottiin, esimerkiksi olivatko lyhyet pelit pitkäkestoisia suositumpia ja leikitäänkö mieluummin isolla vai pienellä porukalla. Opettajan haastattelussa selvitettiin minkälaiset pelit ja leikit eivät sovi kouluun, jotta saatiin selville suunnittelun reunaehdot. Koonnit haastatteluista esiteltiin yhteisesti. Työ jatkui pienryhmissä, joihin jakauduttiin sen mukaan minkä pelityypin kehittäminen kiinnosti. Suunnitelmaan tuli sisällyttää pelin säännöt, ohjeet palaajalle, pelivälineet ja säilytin.

Leikkitutkija ja pelisuunnittelija Kati Heljakka vieraili koululla kertomassa pelien suunnittelusta ja leikin filosofiasta. Ryhmät esittelivät asiantuntijalle omia suunnitelmiaan ja saivat palautetta. Tuotemuotoiluun liittyvien käsitteiden ajatuskartta (kestävyys, houkuttavuus, käyttäjälähtöisyys ja toimivuus) haastoi edelleen kehittämään suunnitelmia. Myöhemmin toteutunut vertaisarvionti annettiin näiden käsitteiden avulla. Ideasta valmiiksi tuotteeksi edettiin ompelemalla, kankaanpainannalla, piirtämällä, sahaamalla ja maalaamalla. Alakoululaiset toimivat tuoteideoiden testaajina. Valmiit ratkaisut lanseerattiin alakoululla järjestettynä tapahtumallisena leikkipäivä. Alakoululaiset pelasivat muun muassa ATSHUI-korttipeliä, Kuka minä olen? -tutustumispeliä ja Pizzarizza-tarkkuuspeliä.

Tämä oli myös opettajille antoisa projekti. Tehtävää joutui pohtimaan monelta kantilta. Mokki innosti ylittämään oman mukavuusalueen toimia vain omien oppilaiden parissa.

Tuotemuotoiluprojekti kehitti vuorovaikutustaitoja, ryhmätyötaitoja ja lisäsi empatiaa ja empaattista ymmärrystä, kun suunnittelutehtävässä lähdettiin liikkeelle pienempien oppilaiden toiveista. Omien leikkien ohjaaminen ala-astelaisille kehitti sosiaalisia taitoja. Konkreettiseen ja todelliseen suunnitteluongelmaan vastaaminen motivoi. Oppilaiden omat kokemukset, ammattisuunnittelu, leikin historia ja filosofia sekoittuivat tuottaen uusia suunnitteluratkaisuja. Uusi tieto sidottiin oppilaiden elämismaailmaan, kokemuksiin ja toimintaan. Kokemukset olivat antoisia myös opettajille.