Luokkaviihtyvyyden parantaminen 

Luokka-aste: 6.lk

Haarlan koulu, Turku

Opettaja: Rita Lappalainen

Kesto: 10 oppituntia

Oppitunti 1.

Turun Haarlan koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana oli luokkaviihtyvyyden parantaminen. Opettaja kertoi oppilaille muotoiluprojektista sekä esitteli oppilaille muotoiluprosessin etenemisvaiheita kaavion avulla.

Yhteinen työskentely projektin parissa aloitettiin ajattelun herättelyllä. Matka muotoiluun – opas opettajalle -julkaisusta otettiin käyttöön koulua koskevia sanoja. Näiden pohjalta oppilaat saivat keksiä sanoista yhdistelmiä ryhmissä. Syntyi seuraavia yhdistelmiä:

• Viherkasvikirja (kasvikirja)
• Kirjavideotykki (huononäköisiä varten)
• Välipalavihko (suunnitellaan välipalat)
• Tablettipulpetti (pulpetin kannessa tietokone)
• Tietokonereppu (nettisisältöinen tietokoneen kuljetus)
• Videotykki-ikkuna (ikkuna, johon pystyy heijastamaan eri maisemia)
• Kännykkäruokala (kännykällä voi tilata aterioita ruokalistalta)

Oppitunti 2.

Sukellettiin aihepiiriin luokkaviihtyvyys. Tavoitteena oli uteliaisuuden herättäminen tilasuunnittelua kohtaan. Ryhmät etsivät ja leikkelivät sisustuslehdistä asioita ja liimasivat niitä paperille. Luovuus oli selvästi valloillaan, kun ideoitiin uudenlaisia viihtyisämpiä lukkotiloja. Puhuttiin siitä, ettei kaikkia ideoita ole heti tarkoitus toteuttaa, mutta esimerkiksi muutamien vuosien päästä jotkut uudet ideat voivat toteutua joko heidän opiskelu- tai työskentely-ympäristöissään.

Oppitunti 3. 

Kolmannella oppitunnilla oppilaat kokeilivat IKEA:n -suunnitteluohjelmalla ideoihinsa perustuvia luokan sisustusjärjestelyjä. Suunnitelmat olivat realistisia suunnitelmia.

Ajatuksena se, että järjestellään jo olemassa olevia kalusteita ja sitten yhteiskehittelyn tuloksena luodaan jokin uusi oppimista ja viihtyvyyttä edistävä kokonaisuus. Projektiin sisältyi haasta, jossa mietittiin yhdessä, mistä uudistukseen saadaan rahaa.

Työskentelystä luokkaviihtyvyyden parissa haluttiin kertoa myös huoltajille, joille laitettiin viestiä, että luokassamme on suunnitteluprosessi käynnissä.

Oppitunti 4.

Oppilaat saivat valita ryhmien sisäisistä ideoista yhden idean ja lähteä viemään sitä eteenpäin. Valitut ideat olivat:

• Sauna
• Luku/pelinurkka
• Piirusteltavat pöytäalustat

Päätöksenteko prosessi oli vaikea. Opettaja valitsi avuksi 6.-luokan äidinkielen opetussisällöstä viestinnän, ja sieltä kokouksen. Kokouksen aiheina oli, haluttiinko projektia jatkaa ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin, jotta yhteisiä päätöksi saadaan aikaan. Oppilaat pitivät ryhmissä kokouksen. Ryhmissä valittiin puheenjohtaja, sihteeri ja aktiiviset osallistujat. Ryhmät kirjoittivat muistion ja palauttivat sen opettajalle. Ryhmät palauttivat kokousten muistiot opettajalle. Muistiot käytiin yhdessä läpi ja todettiin, että projektia haluttiin jatkaa.

Oppitunti 5. 

Oppilaat tekivät SWOT-analyysin harjoitellen samalla taulukon tekemistä Word -ohjelmalla. SWOT-analyysissa rakennetaan nelikenttätaulukko, jossa nelikentän lokeroihin kirjataan vahvuudet, heikkoudet, uhkatekijät ja mahdollisuudet.

Oppitunti 6.

SWOT-analyysit käytiin läpi. Huomattiin, että uhkatekijät ja heikkoudet nousivat eniten pintaan saunaan ja luku/pelinurkkaan liittyvissä ideoissa. Lisäksi näitä ideoita painoi haaste aikataulusta, koska näiden oppilaiden osalta alakoulu oli jo päättymässä. Toteutuksia ei saataisi maaliin annetussa aikataulussa. Nämä havainnot tukivat päätöksentekoa ja prosessin etenemistä.

Oppitunti 7.

Suunnitteluprosessi jatkui ja lähdettiin suunnittelemaan eteenpäin piirustusalustoja ja riippumattoja. Suunnittelua tehtiin tietokoneella Tinkercadilla, jolla toteutui erilaisia versioita piirustusalustoista ja riippumatoista.

Oppitunti 8.

Suunnitelmia vertaillessa ja niiden edistyessä päädyttiin siihen, että tehdään piirustelualustat pulpetteihin. Käytännössä riippumatto tuntui toteutuksena lopulta liian hintavalta.

Oppitunti 9.

Oppilaat valitsivat Tinkercadilla tehdyistä piirustusalustoista sopivia muotoja toteutukseen. Paperista toteutettiin suunnitelmien prototyyppejä. Ryhmissä mietittiin prototyyppien pohjalta myös alustan materiaalivalinnat sekä käytettävät piirustusvälineet.  Oppilaat etsivät verkosta itse hinnat materiaaleille, jolloin pystyttiin arvioimaan toteutuksen hintaa yhdessä.

Oppitunti 10.

Viimeisellä opetuskerralla verrattiin ryhmien suunnitelmien prototyyppejä ja laskelmia.  Ajan vähyydestä johtuen luokka päätti valita yhden prototyypin, jotta saataisiin ”teollinen valmistus” käyntiin.

Yhdessä mietittiin, mistä saadaan rahat. Oppilaat järjestivät lähetystön rehtorin kansliaan. Rehtori lupasi tilata liitutaulumaalit ja vanerit. Oppilaat uurastivat välitunnit teknisentyön luokassa. Oppilaat saivat taulut tehdyksi. Koulusta löytyi liituja ja pyyhkimiä.

Lopuksi:

Oppimisprosessi oli kehittävä. Oppilaat arvioivat yhdessä opettajan kanssa prosessiaan jokaisen oppimistuokion yhteydessä. Kaikki pääsivät osallistumaan aktiivisesti omissa ryhmissään. Tietokonetyöskentelyssä kullakin oppilaalla oli oma tietokone käytössä ja oppilas sai tehdä yksilöllistä suunnittelutyötä keskustellen samalla ryhmäläistensä kanssa omasta ehdotuksestaan. Yhteiseen esittelyyn päätyi aina yksi tuotos kustakin ryhmästä.