Hyvä arki
Helsingin Latokartanon peruskoulussa oppilaat astuivat palveluntuottajien ja kehittäjien rooliin.
Luokka-aste: 9 lk
Latokartanon peruskoulu, Helsinki
Opettaja Inka-Mari Helvilä
Kesto: 2 kk
Oppiaineet: valinnaisen kuvataiteen kurssi ”Muotoilu, kolmiulotteinen rakentelu ja arkkitehtuuri”
Latokartanon peruskoulun monialaisen oppimiskokonaisuuden tavoitteena oli oppilaiden siirtyminen palveluiden käyttäjistä palveluntuottajien ja kehittäjien rooliin. Tavoitteena oli lisäksi muotoiluprosessin ymmärtäminen ja hahmottaminen sekä omien vaikuttamisen mahdollisuuksien ymmärtäminen ympäristön suunnittelussa. Laaja-alaiset tavoitteet, joihin vastattiin olivat Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) ja Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6).
”Koulurakennuksemme on muotoutunut niin, että meillä on viisi kotiaulaa, joiden ympärillä luokat ovat. Kotiaulat on tarkoitettu opiskelutiloiksi, mutta tällä hetkellä kaikki aulat eivät palvele tätä tarkoitusta toivotulla tavalla.”
Ryhmätyönä toteutunut projekti sai alkunsa oppilaiden omista havainnoista. Tehtävänä oli ideoida miten kehittää fyysistä kouluympäristöä paremmaksi. Projektin alusta saakka oli tiedossa, että sen puitteissa kevätlukukauden aikana toteutuu konkreettisia muutoksia koulussa. Koulun auloista yksi (Metsä-aula) haluttiin kalustaa uudelleen ja tavoitteena oli osallistaa opiskelijat suunnitteluun ja vaikuttamaan siihen, millainen oppimisympäristö tilasta rakentuisi.
Oppilaat pääsivät suunnittelemaan pienryhmissä, millainen olisi heidän mielestään toimiva oppimisympäristö. Tässä käytettiin hyväksi muotoilun menetelmäkortteja. Kertyi iso kasa tarralappuja, joille oli vapaasti kirjatattu kaikki esille nousseet ideat ja ajatukset. Ideoista koottiin yhteinen ideaseinä.
Seuraavaksi alettiin koostamaan ideoista oikeita suunnitelmia. Oppilaille jaettiin aulan pohjapiirustukset, muotoilukortit ja koulukalustevalmistajien kuvastoja inspiraation lähteiksi. Jokainen ryhmä alkoi työstämään ideoidensa pohjalta omaa unelmiensa oppimisympäristöä.
Suunnittelua tehtiin piirtäen ja digitaalisin työkaluin. Sopivia kalustekokonaisuuksia lisättiin piirtämällä tilan pohjapiirrokseen. Suunnittelua tehtiin myös mallintamalla ja printtaamalla 3D-tulostimella pienoismalleja. Syntyi esimerkiksi oppilaan 3D-tulostimella tulostama pienoismalli jakkarasta, jonka voisi sijoittaa koulun aulaan.
Kun ryhmät saivat suunnitelmat valmiiksi, 7. -luokkalaiset kutsuttiin äänestämään suosikkiaan 9.-luokkalaisten ehdotuksista uudenlaisiksi oppimisympäristöiksi.
Voittajan selvittyä kahdelta koulukalusteiden valmistajalta pyydettiin tilojen toteutumisesta tarjouspyynnöt. Ne käytiin läpi yhdessä oppilaiden kanssa, jonka perusteella valittiin sopiva koulukalustefirma projektiin. Yrityksestä kutsuttiin suunnittelija vierailemaan koululla. Yhdessä suunnittelijan kanssa käytiin läpi äänestyksellä valittu voittajasuunnitelma ja suunnitelmaa jatkokehitettiin yhdessä.
Uteliaisuus
Työskentely sai alkunsa oppilaiden omista havainnoista.
Ongelma
Tavoite oli kehittää fyysistä kouluympäristöä paremmaksi.
Empatia
Projektissa osallistettin opiskelijat pääsivät vaikuttamaan siihen, millainen oppimisympäristö aulatilasta rakentui. Menetelmien avulla opiskelijoiden ajatuksia saatiin koottua suunnitelmien tueksi.
Ideointi
Ideoita tuotettiin runsaasti tarralapuille. Ideoista koottiin yhteinen ideaseinä.
Luonnostelu
Suunnittelua tehtiin piirtäen ja digitaalisin työkaluin.
Testaus
Mallintamalla ja printtaamalla 3D-tulostimella pienoismalleja ideoita voitiin testata.
Jatkokehittely
7. -luokkalaiset kutsuttiin äänestämään suosikkiaan 9.-luokkalaisten ehdotuksista uudenlaisiksi oppimisympäristöiksi. Yhdessä ammattisuunnittelijan kanssa käytiin lopullinen suunnitelma läpi ja jatkokehitettiin sitä yhdessä.
Lanseeraus
Projektin pohjalta toteutuu konkreettisia toimepiteitä koulun aulatilassa, joista pääsee nauttimaan koko koulu.