Muotoilukasvatus on tekemällä oppimista

Muotoilukasvatuksessa on keskeistä kokemuksellisuus, tekemällä oppiminen ja prosessioppiminen. Tavoitteina ovat lapsen persoonan kokonaisvaltainen kasvu ja kehitys sekä kriittiseen, tiedostavaan ja ekologiseen kuluttamiseen liittyvien taitojen oppiminen. Lisäksi päämääränä on, että lapsesta kasvaa ympäristöönsä vaikuttava sekä havainnoiva ja esteettisestä ympäristöstään nauttiva ihminen.

Taitojen harjoittelua

• tiedonhakua ja -analysointia
• kriittistä ajattelua
• uteliaisuutta ja mielikuvitusta
• ongelmanratkaisutaitoja
• empatiaa
• oma-aloitteisuutta
• yritteliäisyyttä
• suullisia ja kirjallisia
• vuorovaikutustaitoja
• muuntautumiskykyä
• yhteistyötaitoja

Muotoilukasvatuksen avulla harjoitellaan ympäristön ja esineiden havainnointia, tutkimista ja arvostamista sekä esinelukutaitoa. Luovan ajattelun kehittäminen, ideointi, ongelmanratkaisu ja taiteellinen ilmaisullisuus ovat keskeisiä muotoilun perustaitoja. Muotoiluprosesseja (suunnittelua ja toteuttamista) harjoitellaan yksin ja ryhmässä. Tärkeä osa prosessia on omien valintojen perusteleminen, muiden kokemusten ja mielipiteiden huomioiminen ja omien tai ryhmän töiden esittely muille. Lisäksi muotoilukasvatuksen tavoitteena on harjoitella esteettistä, ergonomista, ekologista, ekonomista, eettistä ja kulttuurista ajattelua.

Opetuksellisina lähtökohtina voi olla ihmisen suhde esineympäristöönsä ja lapsen oma elämismaailma. Lähestymistapa muotoiluun on kokonaisvaltainen, joten oppiaineiden välinen ja sisäinen integraatio on luontevaa. Opetuksen tarkoituksena ei ole tuottaa tulevaisuuden muotoilijoita. Pikemminkin tarkoituksena on avata moninaista esinemaailmaa ja lapsen omaa suhdetta siihen: saada lapsi oivaltamaan omaan esinemaailmaansa liittyvät merkitykset, kuulemaan muiden kokemuksia ja näkemään itsensä osallisena yhteisten merkitysten maailmassa.

Yksi muotoilukasvatuksen tehtävistä on kiinnittää huomio kuluttamiseen ja etenkin sen vaikutuksiin osana lasten identiteetin kehittymistä. Identiteetin rakentuessa lapsi oppii ajattelun ja toiminnan malleja, käyttäytymissääntöjä ja suhteita. Tämän lisäksi lapsi oppii reflektoimaan omaa toimintaansa.

Muotoilumaailma on opettajalle resurssi, josta ammennetaan aineksia lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehittymiseen.

Muotoilukasvatus ulottuu myös mediakasvatuksen sisältöihin, kun lapsille avataan esinemaailmaan liittyvän markkinoinnin ja mainonnan saloja: ihmisiin pyritään vaikuttamaan luomalla esineisiin erilaisia merkityksiä ja mielikuvia muun muassa merkkien ja brändien avulla. Yhä useampi nuori haluaa kertoa itsestään muille merkkivaatteiden ja -asusteiden kautta, ja tuotteiden haluttavuus kohdistuu merkkiin eikä esimerkiksi sen käyttökelpoisuuteen. Muotoilukasvatuksen avulla voidaan tunnistaa ja tutkia esineiden merkityksiä ja arvoja sekä yhteisön että yksilön kautta, ja näin antaa lapsille välineitä nähdä esineet esineinä sekä luoda omat merkitykset niihin.